Metatietojen säilyttämistä koskeva laki Euroopan unionissa

[ware_item id=33][/ware_item]

Euroopan unionin EU: n tietojen säilyttämistä koskeva laki, nimeltään tietojen säilyttämisdirektiivi (DRD), hyväksyttiin vuonna 2006, ja siksi sitä pidetään tietojen varaamista koskevana purkavana laina..


Tämä laki on korostanut Internet-palveluntarjoajia pitämään käyttäjän henkilökohtaisia ​​tietoja, kuten saapuvat ja lähtevät puhelinnumerot, IP-osoitteet, maantieteellinen sijainti ja muut keskeiset televiestinnän ja Internet-liikennetiedot, kuuden kuukauden ja kahden vuoden ajan. Ihmiset, joita ei syytetä tai epäillään rikoksista, kuuluvat tietojen säilyttämislain alaisuuteen.

Viestinnän yksityiskohdat, kuten keskustelun kesto ja se, että kenelle henkilö puhuu, on kuitenkin myös Internet-palveluntarjoajien tietosuojadirektiivi, jota Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen viranomaiset tukevat. Kerättyjä tietoja voitiin kuitenkin toimittaa myös lainvalvontaviranomaisille.

Lain täytäntöönpano maiden kansalliseen lainsäädäntöön

Monet maat, kuten Itävalta, Bulgaria, Tanska, Viro, Ranska, Italia, Latvia, Liechtenstein, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovakia, Slovenia, Espanja, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta, ovat vaihtaneet lait kansalliseen lainsäädäntöönsä. Jotkin Euroopan unionin ulkopuolisista maista, kuten Serbia ja Islanti, ovat myös antaneet tietojen säilyttämisdirektiivit.

Joidenkin maiden perustuslakituomioistuimet vastustavat näitä lakeja ihmisoikeuksien loukkaamiseksi. Kypros, Tšekin tasavalta, Saksa, Kreikka ja Romania kuuluvat kansoihin, jotka taistelevat sopimattomia direktiivejä vastaan.

Joissakin maissa lakia kuitenkin noudatettiin sen antamisen jälkeen. Niihin kuuluu Romania, jossa DRD: n julistettiin perustuslain vastaiseksi vuonna 2009, Kypros on myös julistanut tietojen säilyttämistä koskevan lain perustuslain vastaiseksi helmikuussa 2011. Bulgarian perustuslakituomioistuin oli vastustanut lakia ja maaliskuussa 2010 Saksa oli myös julistanut säilyttämisdirektiivit perustuslain vastaisiksi..

Tätä lakia kohtaavat monien maiden vastakkainasettelut ja vastarinta. Maaliskuussa 2011 Tšekin tasavallan perustuslakituomioistuin ei hyväksynyt DRD: n hyväksymistä. Liettuassa tietojen säilyttämistä koskeva laki julistettiin perustuslain vastaiseksi jo ennen sen täytäntöönpanoa. Myös Unkarin perustuslakituomioistuin tutkii edelleen, noudatetaanko tietojen säilyttämistä koskevia direktiivejä vai ei. Jotkut Euroopan unionin maat ovat kuitenkin myös kieltäneet lain täytäntöönpanon maissaan.

Saksan suorittaessa DRD-direktiivin viivästyneen hyväksymisen myös Ruotsi osoittaa samaa käyttäytymistä. Siksi Euroopan komissio on antanut Ruotsin tapauksen Euroopan tuomioistuimelle, koska se ei ole pannut täytäntöön EU: n tietojen säilyttämistä koskevaa lakia. Myös kansalaisjärjestö, Euroopan tietoyhteiskuntainstituutti vastustaa Slovakian toimia EU: n lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Massa reaktio lakia varten

DRD: n ristiriitaiset direktiivit kohtaavat massojen äärimmäisen opposition ja kritiikin. Euroopan parlamentin lainsäätäjät väittävät, että tämä laki loukkaa perusihmisoikeuksia ja tie kohti valvontayhteiskunnan luomista. Tietojen säilyttämisdirektiivit on pantu täytäntöön kansallisena lainsäädännössä, mutta riita on edelleen sellaisenaan. Irlannin lakia vastustava asia on saatettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, joka tarkistaa myös DRD-direktiivin laillisuuden.

Euroopan komissio on ilmoittanut DRD-direktiivin vaikuttavasta tuomiosta ja todennäköisestä tarkistamisesta. Jotkut vuotaneet asiakirjat kuitenkin vahvistavat, että komission aikomuksena on kuvata DRD-direktiivejä EU: n välttämättömäksi tarpeeksi. Jotkin nimeämättömät osapuolet yrittävät myös laajentaa DRD-käyttöjä sisällyttääkseen tekijänoikeusrikkomusten syytteeseen.

Komissio julkaisi huhtikuussa 2011 arviointikertomuksen, jossa paljastettiin eroavat EU: n jäsenvaltioiden lainsäädännön täytäntöönpanossa ja millä viranomaisilla oli mahdollisuus tutustua tietoihin. Euroopan tietosuojavaltuutettu (EDPS) kritisoi raporttia, että komissio ei ole osoittanut EU: n tietojen säilyttämistä koskevan lain tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta. Direktiivien laillisuus hyväksyttäisiin kuitenkin vain, jos ne täyttävät molemmat vaatimukset.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on väittänyt, että tietojen säilyttäminen voitaisiin toteuttaa vähemmän yksityisyyttä loukkaavalla tavalla, mutta komissio ei määrittele sitä. EDSP: n mukaan tietojen säilyttämisdirektiivi antaa maille laajennetun mahdollisuuden, jotta ne voivat päättää tietojen käytöstä, ehdoista ja kuka voi käyttää tietoja.

Vastustaja pakottaa komission kuitenkin toimittamaan todisteet todistaakseen tosiasian, että jos pakollista tietojen säilyttämistä koskevaa lakia ei ole saatavilla, vakavan rikoksen tutkimiseen tarvittavat tärkeät liikennetiedot eivät olisi lainvalvonnan käytettävissä. He myös vaativat komissiota antamaan kansalaisille mahdollisuuden seurata DRD-direktiivien vaikutuksia heidän yksityisyyttään.

Ottaa huomioon, että estääkseen DRD: n kohdennetun liikennetietojen keruun, Brysselissä toimiva kansalaisjärjestö European Digital Rights (EDRI) taistelee sitä vastaan ​​EFF: n ja AK Vorratin kaltaisten organisaatioiden kanssa.

Mutta näitä direktiivejä pannaan edelleen täytäntöön, eikä ole vahvistettu, että muutokset, joita nämä vastaväitteet voisivat pakottaa sisällyttämään niihin yksityisyyden suojaamiseksi. Joten sinun tulee olla valppaana yksityisyyden suojaamisessa ja olla tietoinen toimenpiteistä, joilla suojaudut itseltäsi pakolliselta tietojen säilyttämiseltä.